MINÄ OLEN HYVIN, HYVIN VIHAINEN. Eräs mummeli tässä taannoin surkutteli sitä, kun on niin pieni suku: hänellä on kaksi lasta, ja näistä toinen, tytär, sai 40 vuotiaana pojan. Tekstiviestissä laittoi, että onneksi heillä on tämä tytönpoika. HALOO! Heidän pojalla on suomalainen adoptoitu poika, tullut sukuun kolme vuotta aikaisemmin kuin tämä biologinen tytönpoika. Mummo ei tekstiviestissään mitenkään sanonut "onneksi meillä on kaksi lastenlasta". Hän puhuu vain tästä tytönpojasta. Siis ei noteeraa pojanpoikaa. So, vaikka ei olekaan biologinen, niin minun mielestä näiden kahden pienen lapsen pitäisi olla SAMANARVOISET!!!!!
(En vastannut, että kellä se vasta pieni suku onkaan? Meillä: nolla lasta -> nolla lastenlasta.)
Ja tämä kun ei ole ainoa tapaus. Myös eräs isoisä puhuu tyttärensä vanhimmasta tytöstä (bio), mutta ei mitään mainintaa tämän tytön kahdesta nuoremmasta siskosta (ulkomailta adoptoidut). Tällä bio-lapsenlapselleen hän kantaa syntymäpäivälahjaksi palkintohopealusikoitaan, mutta nämä kaksi nuorempaa?? Nada, ei mitään. P***ELE, sanon minä!
Haluan ryhtyä adoptiolapsille mummoksi, jos näiden isovanhemmat eivät näistä välitä! NIIN SURULLISTA, niin surullista!
Oli muuten viimeinen joulu, kun vietän kotona. En enää ikinä halua olla täällä neljän seinän sisällä 24.12, jos paikalla on vain minä, SQ ja ehkä appi. Jos emme lähde ulkomaille, niin menen jakamaan puuroa kodittomille tms. KOTONA EN HALUA OLLA ja surra "perhejoulua". 24.12. jossain muualla kuin täällä. Vaikka sitten töissä! (Täytyy ilmoittaa pomolle, että voin olla jouluaaton töissä, jos en muuta keksi.)
4 kommenttia:
Tervehdys! Aika uskomatonta tuo isovanhempien huomioimattomuus adoptiolapsenlapsia kohtaan. Mutta ikävä kyllä varmasti aika yleistä...
Itsekin mietin tuota vapaaehtoistyötä ensi jouluksi. Juhlapyhät tekevät tiukkaa, kun haluaisi jo olla perheellinen eikä ole. Meilläkin on juuri adoptioneuvonta alkamassa tammikuussa, ja koko pitkä taival edessä.
Voimia sinne odotuksen kanssa, ja onnellista uutta vuotta!
Voi kuule, on isovanhempia joille on olemassa vain poikalapset kuten meillä anopille vaikka tyttäret ihan omia. Tietäisit vaan kuinka oli hauskaa kuulla kaikkien kolmen raskauden ajan poika se pitää olla ja minä toivoin tyttöjä ja tyttöjä ne olikin. Pojat kuulemma helpompia no nyt ne helpot pojat sitten aiheuttavat todella vakavia ongelmia joten tiedä siitä helppoudesta sitten?!
Lahjoja tämä mummeli ei anna kuin omille lapsilleen ei lapsenlapsille tai toisinsanoen ei tyttölapsille pojille kyllä. On monta kertaa tehnyt mieli sanoa et on tämän mummelin paras olla ja pysyä poissa.
Nii-in on ihmiset aika julmia. Varmasti satuttaa tuommoinen. Minulla ei ole kokemusta tästä asiasta vielä...ainakaan. Olen itse adoptiota toivova ja ainakin pari vuotta vielä menee että toive toteutuu... jos on toteutuakseen( 3 vuotta olen jo odotellut/toivonut lasta tulevaksi). No kertoo paljon niiden ihmisten arvomaailmasta tuommioinen käytös. Vaikea siinä on varmaan vanhempanakin olla jos osa omaisita hyljeksii perheen joitain lapsia. Minuakin harmittaa jo se ylipäätänsä pitää aina ja joka käänteessä eroteaa jos jollakulla lapsella on adoptiolapsia. Esim jos esitellään perhettä niin sitten eritellään erikseen jos joku ei ole biosukulainen. Ihmettelen että tarvitseeko asiaa joka käänteessä aina heti ensimmäisenä eritellä.
Omasta suvustanikin ja myös puolison suvusta tiedän että jotku iiskotit varmaan sitä tulee tekemään. En tiedä miten siihen suhtaudun. Suvussani on monenlaisia sukulaisuuhteita ja myös adoptoituja jo nyt aikuisia jäseniä. Puolisoni suvussa on myös myös lapsia joiden koko tarinaa ei suurin osa(ei edes kaikki lähiperheenjäsenet...) sukulaisita tiedä ja ilmeisesti juuri siksi että heidän lapsia ei aleta sitten syrjiä tai toitotella asioita joka käänteessä kaikille ja koko ajan. Tavallaan sen ymmärränkin, että vanhemmat voivat joskus lasta suojellakseen osan asioita jättää kertomattakin, koska sukulaisten ilkeät sanat ja pekllkkä toitottaminen voi satuttaa sekä lasta että vanhempia.
No pointtina kuitenkin se että myös minua tuollainen sapettaa ja etukäteen mietityttääkin. Oikeaan asiaan tartuit.
Tervehdys!! Ei niiden muksujen tarvi edes olla adoptoituja kun ei huomata.. meikäläisen anoppi ja appiukko ei huomioi mitenkään tyttöä koska on toisen liiton lapsi heidän pojalle.. eli ensimäisen liiton lapset on pop ja ihania ja vaikka mitä mutta meidän prinsessa ei koska isä ei yrittänyt heidän mielestään tarpeeksi pelastaa liittoa.. ja ei en ole kodin rikkoja liitto oli jo poikki ja erokin vahvistettu ennen kuin tulin kuvioihin , mutta vein sen viimeisen mahdollisuuden heidän mielestään sopuun, vaikka sitä ei ollut olemassakaan.. tästä nyt sitten minun tyttöni saa kärsiä.. kaikista hauskinta on että minun sukulaiset kyllä ottaa mieheni edellisen liiton lapset huomioon ihan samalla tavalla kun muutkin lapset vaikka eivät mitään "verisukua" olekkaan...
T: närkästynyt pingviini hullu kaarinasta..
Lähetä kommentti