Olen ollut kuin tonttu viime aikoina. Paketoinut paketteja, vienyt postiin paketteja, hakenut postista paketteja, joulukortitkin läksi ajoissa, muutama vähän myöhemmin. Koneeni vierestä korttipinot ovat kadonneet, kun olen laittanut postikortit menemään keräilijöille... yllätyksiä, yllätyksiä. Ja kaikkein kivointa on ollut lähettää tuntemattomille paketteja :-) Itsellenikin on tullut muutama paketti postitse. Yhden paketin jo tiedänkin, jonka sain ystävältä kädestä käteen... pingviinejä, pingviinejä.
Olin viime perjantaina kerholla askartelutätösenä. En mene enää askartelutätinä sinne, muuten kyllä voin käydä. Oli niin hulabaloota, isoja murrosikäisiä poikia, vilkkaita viisivuotiaita poikia. Ne tytöt, jotka olisivat haluneet askarrella, eivät pystyneet keskittymään.
Tulin siihen päätökseen, että pidän askartelukekkerit kotona. Viime sunnuntaina tuli yksi 10-vuotias tyttö, joka teki kortteja kavereilleen. Keskiviikkona tuli kaksi 5-vuotiasta ja yksi 7-vuotias, sekä pari ystävääni. Kortteja syntyi ja hauskaa oli.
Tulevaisuudessa kortit askarrellaan kotonani, minun ei tarvitse raahata mitään minnekään, joten tämä on paljon parempi näin. Sellaista hulinaa ja levottomuutta en taida kaivata ympärilleni.
1 kommentti:
Askartelukekkerit, kuten niitä kutsut, olisivat ihania. Itsellä ei ole tilaa, ei pöytätilaakaan, mutta ... minunkin pitää pohtia asiaa! Ehkä minäkin voisin pitää sellaisia jossain?
Lähetä kommentti