sunnuntai 8. marraskuuta 2009

Banaaneja

Käyn kansalaisopistossa englanninkeskusteluryhmässä, ja viime viikolla piti pitää (sai pitää) esitelmän jostakin maasta tai kaupungista, jossa oli käynyt. Minä pidin esitelmän Panamasta, jossa kävin silloin, kun siellä ei vielä turisteja käynyt (pari vuotta sotilasjuntan, Noriegan, kukistamisen jälkeen v. -91)

Kerroin myös Keittobanaanista, Plátanosta, Plantainista.

Miksi valitsin keittobanaanin? Panamassa käytettiin keittobanaania aika paljon erilaisiin ruokiin, sitä oikein viljeltiin siellä. Keittobanaania käytetään kun perunaa. Eli se kuoritaan ja paistetaan, muun muassa. Keittobanaanishipsit maistuvat samalta kuin meidän perunashipsit.

Helsingin Hämeentiellä on paljon etnisiä kauppoja, joissa käyn silloin tällöin tutustumisretkellä. Hain sieltä eräästä kaupasta (Vii Voang) yhden keittobanaanin ja muutaman pussillisen niitä shipsejä, ja vein ne tunnille. Olin kyllä iloinen, kun on noita shipsejäkin myynnissä. Viimeksi toin niitä monta pussillista Arubasta v. -04.

Kuvassa nuo keltaiset ovat oikeita banaaneja, vihertävä on keittobanaani. Eli näyttävät lähes samoilta. Keittobanaani-nimityksen löysin vasta vuosi sitten jostain ruokaohjeesta, niin tuntematon se on suomalaisille. Kutsuin sitä aina Plátanoksi, mikä on sen espanjankielinen nimi (Plantain englanniksi).

Täytyypä se paistaa tänään, alkaa jo olemaan ihan banaanin värinen (keltainen), eli toivottavasti ei ole ylikypsä.

-----------------------

Nyt lähden Messukeskukseen, siellä on mm. kädentaitomessut. Sain pari lippua, ja minä menen heti kun se aukeaa, SQ tulee perästä herättyään, sillä muilla messuilla on maistiaisia... Jotain maakuntaruokia. Viime vuonna maistelimme suomalaisia viinejä (vitosella sai aika monta drinksua maistella, olimme oikein iloisia, kun lähdimme messuilta vuosi sitten).

Varmaan ostelen askartelutarvikkeita, taas.

Perjantaina olin eräässä kerhossa "askartelutätinä", ja kyllä lapsukaiset monta korttia sai aikaiseksi. Seuraavalle kerralle osaan varata enemmän liimapuikkoja, ja yksille villeille pojille (4-6-vuotiaat) annan vain yhden liimapuikon käytettäväksi. He käyttivät niin paljon liimaa, että me muut meinasimme jäädä ilman. Mitään arvokasta mun ei kannata kerhoon viedä, niin paljon lapset tuhlaavat kortteihinsa. Onneksi paperia saan vaikka hurumycket, ja liima ja boordit ovat suht' edullisia.

2 kommenttia:

Tuula kirjoitti...

Jos keittobanaania syö tavallisen banaanin tapaan, niin miten maku eroaa? Ei ole yhtä makea?

koivunlehti kirjoitti...

Jännä, miten paljon on olemassa sellaista, mistä ei tiedä mitään. Siis esimerkiksi hedelmiä, kuten keittobanaani.