Työlapsukaiset

Olen itkeskellyt ja rypenyt itsesäälissä oikein kunnolla tänään. Miettinyt vain, että mitä teen tässä elämässäni: hoidan lapsiani, eli teen työtäni. Kirjoittelen ihmisille, että en ehdi, kun on täytynyt hoitaa lapsiani (=töitäni). Minulle on annettu taakka, että työ on minun lapseni. Olisin halunnut oikean lapsen, mutta tämä on nyt vain kohtaloni. EN jaksa kantaa tätä surua kauaa. Nämä lapset, joita minulla on, ovat minulle langenneet muitten sanelemana. Haluaisin vain olla kotona hoitamassa oikeaa lasta! Kaikki muu tuntuu niin turhalta...