Tyttöjä jälleen...
Löysin kaupasta vähäsuolaista ruisleipää. Pikkuhiljaa aletaan syömään aikuisten ruokaa...
Elli näkee itsensä peilistä, kun seisoo sängyssään (minun vanha sänky).
Matkalla tuli suru puseroon. Minun piti siirtyä takapenkille kaukaloitten väliin lohduttamaan Helinää. Annoin kännykkäni tutkittavaksi, niin unohti surunsa. (Eikö näekin: kaukalo alkaa olemaan ahdas.)
-----------------ooo--------------
Tiedätte varmaan sellaiset pituusmittanauhat, joita lapsiperheissä on seinässä, ja merkataan aina lapsen uusi pituus. Nähdään, kuinka lapsi kasvaa. No, meilläkin on sellainen "mitta", nimittäin...
KUIVAUSRUMPU! :-D
Tämä kuva on otettu helmikuussa eli kuusi kuukautta sitten. Työkaverini kysäisi tämän kuvan nähtyään, että "kuinka hemmetin iso kuivausrumpu teillä on?" "Meillä on pienet lapset", minä siihen vastaamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti