Moi pitkästä aikaa! Istun junassa enkä ottanut mitään luettavaa. Tätä tekstiä varmaankin jatkan milloin missäkin... Nyt on niin lämmintä, että voi junaa odotellessa naputella. Vahinko vain, että en vielä saa kuvia liitettyä tähän lennossa.
2.2 oli valtakunnallinen kaksostenpäivä. Me juhlistimme päivää
viettämällä kaksi tuntia paikallisessa hoplopissa. Tytöt tykkäävät mennä
pitkin putkia, istuimme kaikki neljä pallomeressä... Hauskaa oli.
Paikallinen m o n i k k o yhdistys oli järjestänyt jäsenilleen
tapahtuman, eli yhdistyi maksoi sisäänpääsyn. Minä kuulun yhdistyksen
hallitukseen, joten tiedän, mitä tapahtumia on tulossa vuoden aikana.
Huhtikuussa jälleen kirppis paikallisella koululla.
Hoplopin jälkeen menimme Raksiin syömään. Laskeskelin, kuinka monta
kertaa isäni on vienyt minut ulos syömään silloin kun olin lapsi. Se on
helppo laskea: 2 kertaa.
Taisin olla molemmilla kerroilla kuusivuotias. Ekalla kerralla äitni oli
tarjoilijana töissä yhdessä kapakassa. Muistan, että söin pesunamuussia
ja nakkeja. Äiti tarjoili.
Tätini perheineen ajoivat Ladalla pohjoisesta katsomaan Etelän ihmeitä.
Koska heille piti esitellä Hesaa, kävimme Korkeasaaressa ja
Linnanmäellä, sekä Rautatien aseman tunnelissa syömässä. Oli eka kerta
minulle noissa nähtävyyksissä. Sen koommin en isäni kanssa käyty missään
kivassa paikassa. Hän kun aina säästi, jotta voi nyt eläkkeellä ollessa
brassailla ja panostaa vain itseensä.
Me taas panostamme tyttöihin. Ovat käyneet heidän nuoresta iästä
huolimatta jo kaksi kertaa Linnanmäellä, kerran Puuhamaassa, kolme
kertaa Ruotsissa Silja Laineella, Hoplopissa tai sen tapaisessa viisi
kertaa, ja ulkona syömässä monesti. Linnanmäellä on niitä ilmaisia
laitteita nykyään perheen pienimmille.
Minä olin aika iäkäs, kun menin ensimmäisen kerran ulkomaille:
21-vuotias viikoksi Lontooseen sen aikaisen poikakaverin kanssa.
Ruotsissa kävin 22-vuotiaana.
Jos tytöt olisivat syntyneet 20 vuotta aikaisemmin, eipä he olisi varmaankaan niin usein päässeet kaiken maailman rientoihin...
--------
Vaikka joulusta on jo tovi, niin sen verran kerron, että kuusi oli tänä
vuonna olohuonessa eikä terassilla, sekä joulupukki kävi. Kuusi sai olla
rauhassa, joulupukkia ei enää juostu karkuun. Pukkia peräti pyydettiin
avaamaan joululahja, kun tyttö ei itse saanut paketia auki.
Entisen naapurin pyysin pukiksi. Ja ensi jouluna uudestaan.
Minulla on yksi uskovainen ystävä, joka on aika jyrkkä. Pelkään, että
hän pilaa tyttöjen pukkiuskomuksen. Hän toitottaa, että pukkia ei ole
olemassa jne. Jopa pääsiäismunat ovat pannassa!
Haluan, että tytöt vielä vuosia uskovat pukkiin. On jotain jännitystä jouluksi. Nyt se ainakin meni täydestä kun väärä raha.
Meille pukki kuuluu kulttuuriin. Ei me siihen uskota niin kuin ei uskota
jeesukseenkaan. Mutta ev.lut. kirkkoon kuulutaan. Se on osa meidän
kulttuuria. Ja tytöt käyvät pyhäkoulussa sunnuntaisin (mikä ei ole edes
ev.lut.)
----------
Askartelu ja postikortteilu on ollut jäissä. Olen vapaa-aikoina
laittanut tavaraa huutikseen. Tuntuu, että kotona ollessa ei ollut näin
tiukkaa, mutta nyt töissä käyvänä maksetaan päivähoito ja työmatkat. Ne
vievät ison loven palkasta, asuntovelkoja nyt unohtamatta. Tässä joulun
jälkeen oli tosi tiukkaa. Tuli jopa ryppyjä erääseen ihmissuhteeseen
rahatilanteen takia. Kerron siitä myöhemmin.
Ennen vuoden vaihtumista ja postimaksujen nousua ostin paaljon
postimerkkejä, niitä 1. ja 2. luokan merkkejä. Itella-pönttö meni
nostamaan maksuja ihan sikapaljon!!! Joten kannatti sijoittaa noihin
merkkeihin ennen vuodenvaihdetta. Varsinkin kun niitä tulee käytettyä
noihin huutiskamojen postitukseen.
Mutta en tiedä, mitä valuuttaa ajattelin merkkejä ostaessani. Ostin
meinaan niin paljon, että tili tyhjeni. Onneksi sain sentään bonuksia
koska ostin S-kaupan yhteydessä olevasta asiamiespostista.
Sitten kärvisteltiin kuukausi... Onneksi huutiskauppa kävi, että sai välillä ostaa ruokaa ja pakastimessa oli sapuskaa.
-----------
Sen verran askartelin ennen joulua, että päällystin Tarjoustalosta
hamstraamat kenkälaatikot tapetilla. Näihin laatikoihin laitoin
joululahjoja ihmisille. Kun kerran tapettikirjoja on käytettäväksi.
Ja nyt kerään vessapaperinhylsyjä. Aion tehdä taideteoksen... Vaikka autotallin seinälle, jos ei muualle mahdu.
------------
Koivunlehti lähetti iiiison laatikon postikortteja askarteluun. Vakka
Kuopiossa lopetti korttien myymisen, joten laitoin vienon toiveen, että
Smartpostilla laittaa niitä kortteja minulle, jotka eivät kelpaa
kenellekään mutta olisivat sopivia askarteluun. Smartpostillahan voi
laittaa tulemaan vaikka 35 kiloa.
No, iso paketti sieltä tuli. Kyllä minulla ja tytöillä on ollut kivaa!
Käymme keittiön pöydän ääressä korttipinoja läpi. Raakaan siitä kortteja
omiin askarteluihin, päiväkoteihin ja tytöille. Tytöistä on tullut aika
hakoja saksien käytössä, kun ovat saaneet leikellä mielin määrin niitä
kaksiosaisten korttien valkoista sivua. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti