Äiti, joka ei valita

Olen joskus naamakirjassa saanut lukea, että en koskaan valita väsymystä kaksosten äitinä. Noh, tyttöni ovat helppoja, ainakin vielä. Sitten elämä olisi liian täydellistä, jos minä en joutuisi popsimaan mitä erilaisempia unilääkkeitä unettomuuteen. Jos en söisi unilääkkeitä, olisin varmasti näiden helppojen tyttöjen kanssa väsynyt.

Kerronpa päiviemme kulun, jos olemme kotosalla. Aamulla tytöt alkavat leikkimään sängyissään joskus kahdeksan pintaan. Meuhkaavat yhdeksältä enemmän, jotta minäkin nousisin. Nousen ylös, otan tytöt sängyistään lattialle konttailemaan. Vaihdan heille vaipat, sitten painun tytöt kainalossa keittiöön ja laitan syöttötuoleihin istumaan. Teen heille puuron ja syötän sen heille samalla laulellen taikka riimitellen omia loruja ja yritän muistella, miten meni "Onnimannista matikka" -loru. Siitä on tullut aika monta versiota ja keksittyä.

Syönnin jälkeen laitan tytöt olohuoneen lattialle. Heillä on neljä koria leluja eräillä hyllyillä. Saavat itse etsiä ne ja alkaa tutkimaan niitä - joka ikinen ilta olen kerännyt lelut takaisin koreihin. Olohuoneessa saavat aika vapaasti mennä ja tutkia. Jokunen EI-paikka siellä olen, joten jos on kovin hiljaista, käyn kurkistamassa, mitä tehdään. Tuhkaimuria jos hiplaavat, sen kyllä kuulen, ja opetan Ei:tä. Samoin hiilihangon. Polttopuiden kanssa en jaksa olla tarkka. Jos saavat tikun, niin otetaan tikku pois ja ehkä oppivat, että niihin ei kannata koskea. Takassa on lasiovet, joten sinne he eivät pääse. Kirjahylly on saanut olla rauhassa, ovia eivät ole vielä hoksanneet availla. Sitten kun sen keksivät, laitetaan naruilla ovet kiinni. Pari kasvia on, mutta oletan, että eivät ole myrkyllisiä, koska niitä kasveja on kissakodeissakin. Nämä kasvini kuitenkin ovat EI-tapauksia.
Piuha-tv-digiboxi-kaukosäädinkasa-nurkkaus on kalttereitten takana, joten sitä ei tarvitse ajatella. Keskikaiutin (SQ:n hifistelyä) on myös kanaverkon takana erään hyllystön uumenissa, joten tytöt eivät pääse sitä hajoittamaan. Muut kaiuttimet, valkokangas, videotykki ovat katon rajassa.

Yksi piuhakasa on erään tuolin takana, joten saavat aikamoisen kuperkeikan tehdä, jos sinne menevät. Toinen piuhakasa on pianon vieressä nurkassa. Sitä eivät ole oikein pääseet ihastelemaan, koska en ole antanut. Jos se nurkkaus alkaa liikaa kiinnostamaan, keksin jonkun esteen siihen. Olohuoneesta eivät pääse pois, kun ovet ovat kiinni. Keittiön ja olohuoneen välissä ei ole ovea, joten voivat tulla keittiöön. Keittiössä on aika turvallista vielä, kun eivät availe laatikoita. Hella, liesi ja astianpesukone ovat ylhäällä, eli eivät yletä helpostikaan kahteen ensimmäiseen.
Nämä kaksi huonetta voivat nuuskia aika huoleti.
Sen aikaan, kun jaksavat leikkiä ja tutkia, minä ehdin lukea päivän lehden ja syödä itse. Jossain vaiheessa kyllästyvät ja tulevat keittiöön seurustelemaan äidin kanssa.

Tänään siirryimme takahuoneeseen viikkaamaan pyykkiä ja järjestelemään tavaroita. Samalla kun järjestin heidän kaappia poimien pieneksi käyneitä vaatteita, tytöt tutkivat huoneessansa olevia tuoleja ja keinuhevosta. 15 minuuttia sitten laitoin heidät sänkyihinsä makuultaan, tutit annoin käteen, menin huoneesta ulos ja laitoin oven kiinni. Vähän kuului jotain höpinää, koska molemmat olivat tietysti nousseet ylös.
En jäänyt katselemaan, vaan otin roskiksen ja vein sen ulos. Siihen meni ehkä minuutti. Sitten lämmitin kylmenneen kahvini (1 min.), ja kävin sen jälkeen kurkistamassa, mitä lastenhuoneessa on meininki: täysi hiljaisuus, molemmat tytöt nukkuivat.

Nyt minulla on tunti - puolitoista aikaa istuskella tässä koneen äärellä. Kun tytöt heräävät, lämmitän heille ruokaa ja syötän. Syötyään jälleen leikitään, ja minä teen keittiössä kotihommia. Tytöt leikkivät keskenään "vaihdetaan tuttia" -leikkiä. Eli jos toisella on jotain mielenkiintoista, esim. tutti, toinen ottaa sen omaan suuhunsa, ja sen jälkeen toinen ottaa sen jälleen itselleen. Tätä jatkuu ja jatkuu...
Samoin on lelujen kanssa. Jos toinen tutkii jotain, niin eikös toinen ole myös tutkimassa samaa lelua hetken kuluttua. Sovinnolla ne näitä leluja vaihtelevat, vielä. Sitten täytyy alkaa puuttumaan tuohon "leluryöstöön", jos siitä alkaa tulemaan paha mieli toiselle. Nyt he eivät vielä "omi" leluja.

Välillä lueskelen heille jotain kirjaa, mutta se on aika turhauttavaa, kun kirjat menevät vielä suuhun. Lukemisesta ei oikein tule mitään. Odotan sitä, että kirjat alkavat oikeasti kiinnostamaan. Toisinaan otan toisen syliin kun pimputtelen pianoa. Toinen sillä aikaa tapailee koskettimia kurkottamalla.

Iltapäivätorkuille tytöt menevät klo 15:sta aikoihin, ja nukkuvat jälleen tunti-puolitoista. Minulla on aikaa tehdä kotihommia tai istua koneen ääressä. Kun heräävät, syödään ja leikitään.
Otetaan välillä välipalaa, ja taas saavat leikkiä. Sitähän vauvan elämä on: syömistä, leikkimistä (= tutkimista enimmäkseen), nukkumista ja välillä puhdas vaippa.

Illalla leikkivät isän kanssa, joten pystyn tekemään meille ruoan, josta sitten jää itselleni ruoka seuraavalle päivälle.
Iltapuuro on klo kahdeksan tai yhdeksän. Hampaiden pesu. Ja jos ei vielä nukuta, saavat vähän aikaa leikkiä. Viimeistään kymmeneltä sänkyyn, jonne nukahtavat itsekseen vähän aikaa laulettuaan unilaulua. Me emme jää katsomaan, alkaako lapsi nukkumaan, vaan menemme huoneesta ulos. Jos alkaa kuulumaan huutoa, käymme laittamassa lapsen uudestaan makuulle, tutti suuhun ja peitto päälle, hyvän yön toivotukset ja poistumme huoneesta. Jos huutoa kuuluu kauan, sitten kokeillaan, onko jäänyt nälkä ja tarjotaan maitoa, mutta harvemmin lapset huutavat kauaa, jos ollenkaan. Yleensä se on sitä, että vähän aikaa höpöttävät omiaan, vetävät soittorasian narua, ja nukahtavat itsekseen, milloin viidessä minuutissa, milloin 15 minuutissa. Me käymme vain oven raosta vilkaisemassa, joko nukutaan vai istutaan sängyssä ja tutkitaan tuttia ja lauletaan omaa tuutulaulua.

Eilen olin Hämylinnassa, joten tytöillä oli jäänyt unet vähän vähille. Nukahtivat iltapuuron jälkeen muutamassa minuutissa sänkyihinsä. Ei mennyt viittä minuuttiakaan. Me aikuiset siirryimme katsomaan leffaa, joka alkoi klo 21. Itse menin nukkumaan 23.30 aikohin saatuani yhden kirjan päätökseen.

-0-0-0-0-

Tytöt "järjestelevät" keittiössä tavaroita.

Todella ihana keinuhevonen kirppikseltä. Toinen samanlainen odottaa Papan luona.