Tukholmassa tuli käytyä, ja ilman tyttöjä. Saimme Liisan ja vara-mummin-kummin hoitamaan tyttöjä. Ekan yön hoiti Liisa, toka yön Helinän kummi. On kuulemma mennyt ihan hyvin. Liisa jopa ehdotti, että hän voisi sen toisenkin yön hoitaa, kun meni niin hyvin. :) mutta tiesin, että kummi-varamummi tahtoo hoitaa tytöt myös.
Edellisiltana olin tehnyt koneella tyttöjen hoito-ohjeen kelloaikoja myöten. Ympäri kämppää ripottelin post-it -lappuja sinne tänne tietoiskuiksi, mitä missäkin on tms. kuten esim. eteisen peilssä oli lappu : "Ellille punaiset kengät ja punainen kypärämyssy, muulla ei väliä". Toppapuvut ovat samanlaiset, mutta Elli pienempänä saa käyttää pienempää myssyä (Helinässä on sininen), ja jotta vaatetus olisi sävy sävyyn, niin punaisen myssyn seuraksi punaiset kengät :)
Olihan se outoa olla ilman tyttöjä, kun aina on jompi kumpi ollut heidän kanssa. Nyt reissasimme yhdessä ja ilman heitä. Mutta kaikki meni hyvin kotona, onneksi.
Nyt olemme matkalla kotia satamasta. Istun taas ahtaasti takapenkillä lastenistuinten välissä. Istuimet jätettiin paikoilleen siltä varalta, jos pappa joutuu jossain hätätapauksessa viemään tyttöjä jonnekin. Ei tullut tarvetta, onneksi.
Tukholmassa tutut kuviot, eli metsästysretkellä "myyrät" läpi. Joitain leluja löysin tytöille, sekä yhden Arabian astiaston ja itselleni - vihdoinkin - laamavillatakin!!!
Ostin Costa Ricasta laamanvillasta tehdyn villatakin vuonna 1992 , ja se takki on todella rakas. Ei kutita, kun taas alpakanvilla, jota Suomessa saa, kutittaa.
Olen etsinyt laamanvillasta valmistettua takkia aina silloin tällöin laihoin tuloksin, ja hintaa varmasti olisi tullut, jos olisin uuden jostain löytänyt, kun alpakasta tehdyt takit maksavat satasen pintaan...
Yleensä en jaksa vaateita katsella kirppiksillä, mutta nyt silmäni eksyi eräällä myyrällä vaatetankoon, ja näin erään punaisen villatakin nurjaa puolta, joka näytti niin tutulta... Ah, siis iiihana punaisen-mustan värinen xxl-kokoinen hupparitakki vetoketjulla, tehty laamavillasta. Ei valmistusmateriaalia lukenut missään, mutta minä kyllä laamavillan tunnistan. Ei haittaa iso kokokaan, se oli saatava. Hinta 15€.
Villahameen haluaisin ostaa, mutta en jaksanut niitä vaatetankoja sen enempää penkoa.
Ilma Tukholmassa oli mitä ihanin, pikkupakkanen ja aurinko paistoi.
Ja lapsia nähtiin joka paikassa. Katseltiin erilaisia lastenvaunuja, laivalla juteltiin lapsiperheiden vanhempien kanssa... Taisi meillä olla lapsukaisiamme ikävä.
Kuviteltiin sitä, jos tytöt olisivat mukana, kuinka Helinä juoksisi Siljan promeraadia pitkin ja kyykistyisi tutkimaan lattiaan upotettua lamppua. Taikka kuinka tytöt danssaisivat laivan tanssilattialla, niin kuin nyt näimme joidenkin lapsien siellä tanssivan.
No, ehkä kesällä mennään taas koko perhe, ja tytöt saavat tutkia. Sitähän se on 1-vuotiaan arki.
1 kommentti:
Onpa ollut mukava reissu. Tuo takki oli todellinen löytö.
Lähetä kommentti