Aamu on, kello on kohta viisi ja on aika syöttää lapset. Heräsin puoli tuntia liian aikaisin, kiitos unettomuuden.
Iskin käteni aamutakin taskuun, ja ihmettelin, mikä kivi taskuun oli ilmestynyt... kas, se aamulla mystisesti kadonnut kalkkitapletti, joka tippui pöydältä jonnekin.
No, se tapletista.
8 vuotta sitten ostin käytetyn, valkoisen klaffilipaston halvalla (jonka maalasin vihreäksi). Se ei mennyt edes kunnolla kiinni ja avainkin puuttui.
Noin kolme vuotta myöhemmin yhtenä sunnuntaiaamuna seisoessani lipaston äärellä laitoin käteni aamutakin taskuun, ja tunsin jonkin oudon esineen kädessäni. Vedin esineen taskusta... avain?! Vaistomaisesti laitoin avaimen lipaston avaimenreikään, ja se SOPI siihen!
Silloin tuntui, että olen tullut hulluksi. Mistä avain oli tullut??? Ja vieläpä aamutakkini taskuun. Ei mahdu asia vielä tänä päivänäkään minun kaaliini, ihmettelen yhä asiaa. Sq ei ole ollut asialla, olen sitä tivannut monta kertaa.
....
Alkoi ramasee. Taidan nyt mennä syöttämään tytöt, sitten rojahtaa telkun ääreen, ja nukahtaa siihen loppuyöksi.
1 kommentti:
Olipa kumma juttu :D
Kiitos joulukortista ja hullaantunut kiitos paketista! Kannoin sen suurella innolla eilen postista kotiin. Huh, olipa paljon tavaraa. Pitää vissiin palata paperiaskartelujen pariin, jotta saa noita boordeja käytettyä :D Joukossa oli tosi ihania. Ja kortit olivat hurjan hyviä lajikortteja! Kirjan otin mukaan, että tulisi katseltua "joululomalla" (kohta lähden kotiseutua kohti). Iso kiitos: näkee, että olet nähnyt paljon vaivaa. Hyvää ja lempeää ensimmäistä joulua sinulle ja perheellesi :)
Lähetä kommentti