Myöhäistä sydänpäivää

Hyvää ystävänpäivää kaikille tasapuolisesti. (JA myöhässä)

Istun autossa matkalla jossain päin Suomea.

Yritän tällä iPadila kirjoittaa. Känny toimii nettidatan tuojana tuossa vieressä. Kello on jotain 22.09 näköjään. Kolme tuntia niin pääsemme kömpimään sänkyyn. Tytöt nukkuvat jo täällä autossa. Olemme sen takia myöhään liikenteessä, että nuo tyypit nukkuisivat silloin, kun olemme liikenteessä. Niillä olisi muuten niin tylsää vaan istua autossa. Yksi pätkä ajoimme silloin, kun vetelivät parin tunnin päiväunia. Seuraava pätkä oli 1/2-tunnin pätkä, jonka aikana yritin viihdyttää tyttöjä parhaani mukaan. Onneksi netistä löytyi lastenlaulujen sanoja. Lauloin ääneni käheäksi. Seuraavaksi keksin alkaa nauhoittamaan heidän höpötystä kännykällä. Se viihdytti jonkun aikaa. Nyt ei tarvitse viihdyttää. Nukkuvat onneksi.


Kävimme tutustumassa tyttöjen tulevaan hoitopaikkaan eilen. Liikunta- ja ilmaisupainotteinen päiväkoti, jonne menevät täysipäiväisesti 1.9. alkaen. Harjoitellaan varmaankin pari viikkoa elokuun puolesta välistä pari tuntia ensin, lisäten tunti päiväää kohti.

Onneksi siellä saavat aamiaisenkin. Helpottaa kummasti liikkeellelähtöä aamuisin.

Nyt ovat käyneet seurakunnan kerhossa pari kertaä viikossa. Heräämme vasta klo 8' ja kerhossa pitää olla klo 9 (tai pitää ja pitää...) Meillä on siinä tunti aikaa pottailla, syödä ja pukea. No, se on aika hyvin maksimoitu se aika, ja aika hyvin menee, mutta siinä kyllä saa koko ajan hoputtaa ja hoputtaa. Ja arvatkaa, kun haluavat itse tehdä kaiken pukemisessa. Välillä tuntuu, että sauhuan... Täytyy alkaa heräämään klo 8, koska monet jutut ovat klo 9-11. Nyt on jäänyt perhekahviloita yms. väliin, kun emme ole pääseet sängystä ylös kuin vasta klo 9. Ja yleensä joudun herättää tytöt, ei ne usein itse herää. Mahtavat unenlahjat! Kateeksi käy.

Olen tänä vuonna pitänyt kuusi vapaapäivää liikunnasta. Tänään tuli 7. Huomenna taas suksille. Yritän saada itseni siihen kuntoon, että jaksaisin hiihtää kaupungin ympäri, laskeskelin, että siinä olisi 26 kilsan rupeama.

Yhtenä perjantaina lähdin klo 20 hiihtämään. Tarkoitus oli vetää se normaali 8 kilsan lenkki, mutta oli juuri lämpimän jälkeen pakastanut, niin luisti niin hyvin. Tulin pari tuntia myöhemmin kotia, takana 18 kilsan lenkki. Oli, kuulkaa, nälkä!

Pimeälläkin voi hiihtää. Jos on pilvistä, pilvet hohtavat kaupungin valot takaisin maahan, ja lumi on valkoista, ei mitään ongelmaa nähdä pellolla ja harvassa metsässä. Tähtitaivaalla otan otsalampun messiin, ja ei ongelmaa hiihtää silloinkaan. Aika paljon hiihdän pimeässä, koska pappa ei enää niin usein ole tyttöjen kanssa. En pääse päivisin hiihtämään.

Kunpa joskus näkisin revontulia näillä hiihtomatkoillani!

Lähetin muutaman ysävänpäiväkortin. Tasan 14 kpl. Ei minulla niin montaa ystävää oikeasti ole. Oikeita ystäviä on vain... Kaksi. Ei se määrä vaan laatu. Niinhän sanotaan. Ystävä on sellainen, jolle voi kertoa kaikkea, ja minulla on tällaisia ihmisiä vain kaksi, tai jopa kaksi.

Lapsuudessa lukion ekalla v. 1984 tutustuin yhteen Tarjaan. Hän oli minun ystävä, mutta sitten kateus erotti meidät v. 2000. Minulla oli niin hyvä mies. Minun mies ei ollut mustasukkainen erakko. Sen ystävyyden menetystä surin kaksi vuotta.

Yhteen Minnaan (Myöh. Anna) minut tutustutti veljeni v. 1984. Hänen kanssa ensin kirjoiteltiin, sitten nähtiin, ja jossain välissä meistä tuli ystävät. Hän kuoli keuhkoinfarktiin 13.12.1999. Olin viimeisiä ihmisiä, jotka hän näki.

Sitten v. 1999 tutustuin Helinän kummiin työpaikallani. Hänestä tuli minun ystävä, ja yhä olemme ystäviä.

Vuonna 2003 tutustuin erääseen Tiinaan. Se ystävyys kaatui siihen, että minun asiat hän kyllä tiesi, mutta minä en saanut tietää hänestä mitään. Hän muuttui oudon näköiseksi, esim. sellaisesta kysymyksestä, kuin "mitä teet nykykään?" Eikä hän halunnut kertoa. Mitä sellaisella ystävyydellä tekee? Jouluaattona törmätään toisiimme. Viime kerralla en vaivautunut enää kysymään, kohtelin häntä kuin ilmaa. Ystävyytemme meni poikki v. 2008 maaliskuussa. Jos ystävyys olisi jatkunut, olisin häntä pyytänyt lastemme kummiksi.

Toinen tämän hetken ystävistäni on Outi, johon tutustuin yhteisen tuttavan kautta noin 9 vuotta sitten. Hän on Ellin kummi.

Kello on jo 0:40 seuraava päivä. Yritän nyt laittaa tämän tekstin nettiin. Varmaankin paljon kirjoitusvirheitä. Tässä iPadissa on niin herkkä näppäimistö, vahingossa tulee noita muit kirjaimia.

Pilttipurkkikorkkimatto

Tässä taanoin näin jossain sellaisen maton, joka oli tehty pilttipurkkien korkeista. Toivoin, että joku tekisi sellaiset tytöilleni. Joku, joka osaa virkata. No, eihän sellaista löytynyt, jolla olisi ollut aikaa taikka innostusta. Joten ei minun auttanut muu, kuin pyytää ystävää opastamaan. Ensimmäisiä tekeleitä en edes ottanut mukaan tähän projektiin, jääkö ne harjoittelukappaleiksi.

Ja sitten innostuin todenteolla, ja niitä päällystettyjä korkkeja alkoi tulemaan lähemmäksi sata. Sen verran kehittyi virkkaamiseni, että yhden tekoon meni vajaa tunti. Virkkasin aina: autossa, telkkua katsellessa... yritin jopa unta odotellessa virkata.

Ja korkkeja syntyi ja syntyi... Nyt on toinen matto valmis, Ellille. Helinän maton kannet ovat valmiit, ne ovat vain yhdistämättä toisiinsa. 

Ystävä piti päivää kotona, jonne sai tuoda keskeneräiset käsityönsä. Sain siellä tämän maton valmiiksi kuudessa tunnissa. Enhän minä tarvitsisi kuin vain pari tuntia, niin se toinenkin olisi valmis.

Tarkkasilmäinen huomaa tässä neljä kukkaa (kukka koostuu 7 kannesta).

Ostin itselleni virkkauskirjan. Haluan oppia muitakin juttuja virkkaamaan. Nyt on tämä ympyrän tekeminen hallinnassa.

Postia lähti maailmalle

Olen ollut ahkera. Meni monta viikkoa, mutta sain kuin sainkin korttirinkiläisille (paitsi kahdelle) korttikuoret tehtyä. Eräälle ei listalla olevalle kirjoitin jopa vanhanaikaisesti kirjeen. Tiedättehän: kynällä paperille.
Sitten vein ainakin seitsemän huutispakettia postiin. Oli kyllä postitettavaa. No, viimeksi sain kortteja rinkiläisille lähtemään kesällä 2011!!! Silloin pystyin selailemaan kortteja olohuoneen lattialla. Yhdet tyypit ei vielä pahemmin liikuskelleet... Nyt varasin työhuoneesta yhden neliön, johon levittelin kortteja, milloin enemmän, milloin vähemmän.

Ajattelin tehdä tämän blogientryn nyt, koska helposti-kuoret tipahtelevat ensimmäisille jo huomenna. Tai tänään, nimittäin on jo yli puolen yön kun naputtelen tätä.

Oikeastaan minua väsyttää hurjasti. Viime yönä menin vasta klo 02.30 nukkumaan, koska aloin tekemään ystävänpäiväkortteja. Öisin saa rauhassa tehdä.

------------------------

Helinä sanoi tänään ensimmäisen 5-sanaisen lauseen: "äiti laittaa paitoa tonne puuloon".
Tytöt osaavat sanoa maja, mutta ei maitoa. Paitoa = maitoa, emu = mehu. Elli kutsuu itseään Pikiksi, Helinä Muluksi (=muruksi). Elli pikkuinen, siitä varmaan tullut tuo Pikki, ja Helinän kummi kutsuu tyttöä Mummin Muruksi.

Ovat oppineet laulamaan. Tajusin sen lauantaina, kun istuivat syöttötuolipehmusteiden päällä keittiön lattialla, keinuttelivat itseään edestakaisin ja hoilasivat "laiva, laiva, muille maille... jotain". Kerhossa ovat lauleskelleet. Googletin, ja kyllä se on joku ihan oikea laulu.

Kirjoittelen taas joskus. Öitä!

Hyvää uutta vuotta

Tämän kuvan otin hiihtoreissullani pari päivää sitten. Iskin noi räiskäleet tuonne kulmaan... Toivotan kaikille hyvää uutta vuotta 2013!

Jokin tutkimus tehty, että vain 10% uuden vuoden lupauksista pitää. Aion kuulua tuohon 10%:n porukkaan. Nyt alkoi tiukka laihduttaminen. Pakko mahtua vanhoihin vaatteisiini viimeistään syksyllä, kun lähden töihin.

Ei kun suklaa ja kaikki hyvälöt pannaan, karkkipäivä käytäntöön, ja liikuntaa lisää. Joku kertoi, kun syö fiksusti ja liikkuu joka päivä yhden tunnin, niin lähtee kilo viikossa. Jos noin on ja noin teen, niin 10 viikossa minun pitäisi mahtua vanhoihin vaatteisiini. Ei kun toimeen.

Let's do it!

Nukkuvia lapsia

Yhtenä tihkua ripsivänä iltana sain laittaa sipulit maahan kaikessa rauhassa, tyttelit vetivät sikeitä...

----- 

Nyt on puputettu tarpeeksi jouluruokaa. Tänään kävin aamulla klo 10-11 jumpassa - paikallisella liikuntasalilla oli avoimet ovet. Kävin kokeilemassa... en muista nimeä, mutta hiki tuli.
Sitten kaveri pyysi hiihtämään iltapäivällä, joten klo 16-17 olin hiihtämässä. Huomenna voin olla liikuttamatta eviäni.
Kirjoitan ekan kerran pikkurillilläni pitkään aikaan. Tunto alkaa pikkuhiljaa palautumaan, joten tunnen jo sillä niin, että pystyy jo hiukan kirjoittamaan.
Kauan se on kestänyt, paraneminen. Hiihtämäänkin pystyin tänään paremmin, en edes muistanut koko sormea.

Helinä oli sairaalassa ma-pe. Siis hän tuli jo 14.12 kotia. Odotin hänen tulevan vasta sitä seuraavana maanantaina, mutta hänpä kotiutui jo perjantaina. Sq vietti sairaalassa aikaa Helinän kanssa... Eikä tyttö ollut moksiskaan, vaikka kainalossa selkäpuolella on 10 sentin vekki. Liimalla ne vekit nykyään laitetaan kiinni (paitsi mun sormet).

Ellin kanssa oli laatuaikaa pyöräillessämme. Nyt ymmärrän, kuinka helppoa on, kun on vain yksi lapsi. 

Sq:n jäätyä joululomalle me päätimme lahjoittaa tyttöjen tutit pupulle. Perj. 21.12. otin ison kirjekuoren, ja kerroin tytöille, että kerätään kaikki tutit siihen kuoreen ja annetaan se pupulle. No, innokkaina olivat laittamassa kuoreen. Kuori laitettiin kiinni ja vein kuoren pois. Sitten laitoimme tytöt nukkumaan. Helinä sanoi, että tahtoo tutin, mutta olimme kovia. Hän itki tunnin tutin perään kunnes nukahti. Elli ei ollut moksiskaan koko tutista! No, hänellä on ahtaat röörit, niin ei ole pystynyt niin innoissaan imemään tuttia. Hammashoitaja tyttöjen 2-v tarkastuksessa sanoi, että H:n hampaistosta näkee, että imi tuttia. No, nyt se on poissa päiväjärjestyksestä. Muutaman illan Helinä sanoi, että haluaa tutin pupulta. Me vain siihen todetaan, että pupun vauvat tarvitsivat tutit.
Loppujen lopulta se oli helppoa. Ei ollutkaan viikon huutoa! Olin varannut ajanjakson, jolloin Sq on kotona eikä hänen tarvitse mennä töihin, jos yöt ovat repaleiset.

(Se hammashoitola-juttu oli lokakuussa tyttöjen synttäreitten jälkeen. Molemmat huusivat kuin syötävät, kun maskissa oleva täti kurkki suuhun.)

Tytöt ovat nukkuneet isojen tyttöjen sängyssä 7.12. lähtien. Hehän ovat olleet riemuissaan uusista sängyistä. Molemmat sängyt olemme saaneet ilmaiseksi. Maalasimme toisen vaaleanpunaiseksi, toinen sai jäädä puun väriseksi.
Elli on useamman kuin kerran löydetty Helinän kainalosta/vierestä nukkumasta. Kyllä oli orpo olo Ellillä, kun Helinä oli sairaalassa ja Elli joutui yksin nukkumaan.
Pari päivää sitten poistimme huoneesta kattolampun. Tytöillä oli tapana nousta sängystä, laittaa valot päälle ja alkaa hillumaan. Nyt on vähän vaikeampaa, kun pitää himmeän yövalon valossa temmeltää.

Siskokset nukkuvat vierekkäin niin söpösti

-----

Pari päivää ennen joulua vietin Hesapäivän. Ensin olin Hermannin saunassa saunomassa, sitten ystävän luona yötä, seuraavana päivänä kävin läpi Kampin, Stockmannin, Forumin ostostaivaat sekä Vanhan joulumarkkinat. Ai niin, ja myös Lönnrotinkadun kierrätyskeskuksen.
Kierrätyskeskuksesta löysin Aarikan ankkalasit 3 eur/kpl (3 kappaletta), Stockmannilta ostin hiukan erikoisempaa ruokaa, ja KALLISTA KAHVIA. Vasta kotona katsoin kuittia, että mitäs kummaa sitä on tullut osteltua. Kahvia 150 grammaa / 16 euroa, mitä se olikaan, 106 euroa / kilo!!! Mutta on kuulkaa hyvää ja vatsaystävällistä. Jotain Hawaiin kahvia. Nam.
Vanhan markkinoilta ostin itselleni joululahjaksi koruja. Forumin postikorttitaivaskaupasta muutamia hauskoja pingviini ja pöllökortteja sekä volkkarin (kuva alempana).

-----

Joulu olimme kotosalla, kuten aina ennenkin. Jouluaatonaattona tyttöjen varamummi (Helinän kummi) tuli ja teimme piparitalon, pipareita ja joulutorttuja. Siis tytöt tekivät pipareita. Se oli tosi kivaa!!! Ensi joulukuussa uudestaan.

Piparien teossa tyttöset tässä

Samaan aikaan isäni tuli veljeni kanssa käymään. Isälleni oli tärkeää, että tytöt avaavat hänen lahjansa. Saivat hamoset, ihan kivat punaiset hameet.

Jouluaattona tyttöjen pappa tuli aamupäivästä meille. Puolenpäivän aikaan tytöt ja pappa avasivat joululahjansa. No, tytöillä jäi puolet avaamatta. Saivat legoja, junarataan Lidlistä ostettuja jatkopaloja (Brion, Ikean ja Lidl:n junaradat käyvät kaikki yhteen, tiedoksi tietoa etsiville), 2 smurffia, piirustuslevyt, Muurlan Muumi-mukit, pari kirjaa. Pappa sai smurffi- ja ressutavaraa sekä lakuja. Reppu ostetaan myöhemmin... Oli toivonut sellaista sveitsiläistä reppua - tiedättehän sen swiss army -veitsen - samanmerkkistä. Saanee, kun vähän tutkitaan, josko netistä saisi edullisemmalla.
Minä ja Sq jätimme omat lahjat myöhempään ajankohtaan.
Tytöt menivät päiväunille hetkeksi. Klo 15 lähdimme syömään lähellä sijaitsevaan hell.srk.temppeliin. Sen jälkeen lähdimme aattoajelulle: veimme papan Vantaalle viettämään joulua. Me muut jatkoimme Hesan keskustaan. Halusin nähdä Aleksanterinkadun jouluaattona. Koska siellä ei ollut ketään, ja löysimme autopaikankin helposti, kävimme ihailemassa Stockmannin ikkunan jouluasetelmaa. Koko ikkuna ja katu oli vain meitä varten! Kylmä oli, en ollut varautunut villahousuin...

Aleksanterinkatu autiona 24.12.2012 klo 19:30.

Stockmannin ihana ikkuna

Sitten ajelimme kotia, tytöt menivät nukkumaan, ja me kaksi avasimme joululahjamme. Sq sai minulta kirjoja ja pähkinäsuklaata. Minä sain Aku Ankan näköispainokset 1970, Madonnan uusimman CD:n (nämä e.m. oli minun toivelistalla). Itse annoin itselleni volkkarin ja koruja. Sitten sain pingviini-yöpuvun, askartelukirjan (joita minulla on nyt kaksi).
Noita koruja halusin jo kolme vuotta sitten, mutta silloin en raskinut ostaa.

Tässä kuvia lahjoistani:

Forumin kivasta kaupasta lahja itselleni

Kaulakoru ja avaimenperät, jotka muutan korvakoruiksi.

Korvakorut ja kaulakoru ("silmäsalmiakkia")

Kaulakoru ja kolme jääkaappimagneettia

Kaulakoru: pöllö häkissä

-----

Joulupäivänä olimme kotona. Minä tein töitä kuutisen tuntia tietokoneella - teen nykyään etänä hiukan töitä. Ja sitten sain inspiraation pyyhkiä pölyjä! Silloin tehdään, kun inspis tulee, olkoon vaikka joulu (ihan kuin olisin ennenkin kirjoittanut näin). Tyttöjen huoneessa hyllyn päällä oli kahden vuoden pölyt. Yhtenä päivänä vähän katsahdin sinne, ja huomasin, että nuket ja nukkekoti ovat ihan pölyssä. Oli jo niin pölyistä, että kurkkua alkoi jo karhentamaan. No, ei kuin luuttu käteen ja siivoamaan.

Minun joulusiivous: avasin pari päivää ennen joulua yhden vitriinin, jossa minulla on Arabiani ja Iittalani yms. ja kahden vuoden pölyt! Pesin koko sisustan. Oli pakko!

Joulupäivä oli ja meni, siis ei mitenkään ihmeellisesti. Oltiin vain niin kuin normaalipäivinäkin.
Tapaninpäivänäkään ei tehty mitään. Taisin käydä kävelyllä.

Päivät ovat nykyään vähän tasapaksuja. Onneksi on kylämatka Hesaan tiedossa.

Ennen joulua harrastin hiukan kulttuuria! Kävin laulamassa kauneimmat joululaulut kirkossa, sitten keskiviikkonan ennen joulua paikallisessa salissa kuuntelin kahta miestä, duettoa. Lauloivat joululauluja jammaillen. Ja DIANDRA tuli myös lavalle laulamaan Whitney Houstonin yhden suomeksi käännetyn kappaleen. Jes! Mun idoli, hiukan.
Ja 23.12. kävin kuuntelemassa kuoroa kirkossa. Enpä ole ollut näin harras kuuntelija... koskaan!

Mä lisään nyt kuvia tähän kirjoittamaani tekstiin. Eivät ole nyt niin hyviä, kun on otettu kännyllä (tosin känny on aika uusi iPhone 5). Täytyy ensin ottaa kännykällä joululahjoista. Oikea kamera on kaverilla lainassa. Taitaa ostaa sen, joten olemme ilman kameraa. Meidän kameraa osaa käyttää. (Mummeli osti kameran marraskuussa, mutta ei osaa sitä käyttää!!! Myyntiukot puhuivat ympäri. Kamera on nyt huutiksessa myynnissä. Ovh. 170 euroa, satasella lähtee, Olympus, takuuta kaksi vuotta kaupan ostopäivästä).

-----

Ai niin, kävin Fazulla, kun sinne järjestettiin ryhmämatka. Lehdessä oli "Helsinki-matka, 30 euroa". Kävimme Vantaan Fazerilla, Vantaan Ikeassa, Tuusulan Pajutallissa (pajujuttuja kamalasti) ja Tuusulan kukkakaupassa. Missä se Hesa on? Tässä kuva:

Fazerilla sai syödä viisi minuuttia niin paljon karkkia kuin napa sieti.

(Ja sitä karkkia on sitten syöty loppukuukausi, että napa näkyy!)

Helinä leikattu

Helinä on sairaalassa. Hänellä oli sydänleikkaus eilen iltapäivällä. Hän vihdoin ja viimein pääsi siihen ductus-leikkaukseen, kolmannella yrittämällä. Aina joku nuha/flunssa esti leikkauksen. Lapsiraukka ei saanut syödä aamulla, oli niin nälkäinen puolen päivän aikoihin. Sanoi vain: "amääki uokaa", kun naapuripedin poika sai leipää. Lopulta laittoivat sokeriliuosta menemään suoraan suoneen, niin sai "syödäkseen". Tapletti valiumia annettiin ja ruiskulla sai vettä. Sillä ruiskulla sitten leikki siihen saakka, kun oli aika lähteä. Yritti epätoivoisesti saada lisää vettä ruiskusta. Hänet sitten kolmen pintaan kärrättiin leikkaukseen. Me lähdimme Vantaalle entiseen Jättijakoon (nykyinen Cittari) kahville ja ostoksille (ei ollut fazun joulutorttuja :( Ja Halvan tehtaanmyymälästä haimme salmiakkia. Ja sitten kirurgi jo soittikin, ja leikkaus oli mennyt hyvin.
Sq heitti minut ystäväni työpaikalle ja lähti teholle katsomaan Helinää. Minä lähdin ystäväni kanssa tyhjentämään kirppispöytää, koska oli viimeinen kirppispäivä. Meillä oli pöytä paikallisella kirppiksellä kaksi viikkoa, ja täytyy todeta, että meni huonosti. On kai lama, tai jotain. Nimittäin hinnat eivät olleet pahat.

Sq oli käynyt katsomassa Helinää. Tyttö oli vielä nukuksissa. Sq laittoi muutaman kuvan, niin pystyin näyttämään tytön kummillekin. Sq sitten tuli kotia, koska hän nyt ei voinut siellä teholla mitään tehdä.
Tänään hän meni puolen päivän aikaan sairaalaan. Helinä oli jo siirretty tavalliselle osastolle. Oli ihan reipas ollut. Sq sitten oli hänen kanssa koko loppupäivän. Vielä tätä yötä ei saa olla vanhempi sairaalassa, mutta tulevat kyllä. Nyt tosin näyttäisi fiksummalta vaihdoehdolta se, että vanhemmat ovatkin yöt muualla.
Helinäkin on "reippaampi", kun ei ole vanhempia läsnä. Ihmeteltiin sitä, kun Helinälle laitettiin ennen leikkausta tippa, niin oli parempi, että vanhemmat ovat ulkona huoneesta. Jos olisimme olleet läsnä, Helinä olisi enemmän itkenyt ja hakenut turvaa.

Kirjoitan tosi vaikeasti. Minulla on oikeassa kädessä vamma: pikkurillissä 4 tikkiä, nimettömässä 3 tikkiä, keskisormessa 1 tikki ja etusormessa 1 tikki. Puukolla tuli hiukan heiluttua... Viime keskiviikko aamuna tuntui kaikki menevän pieleen, joten "kuppi meni vähän yli". Tänään otin tupon pois pikkurillistä, koska halusin käydä saunassa. On pikkurilli varmaankin entinen. En oikein osaa harmitella asiaa, koska nyt mun ei tartte enää soittaa pianoa tai harmonikkaa. Se vain, että tää naputtaminenkin on vähän hankalaa.
Tosin muutama päivä sitten pystyin naputtelemaan vain kuudella sormella. Nyt sentään jo jotenkin 10 sormella. Oma moka, itseäni saan syyttää.

Elli on ollut vähän apaattinen / surullinen, kun Helinää ei ole. Hän tosin saa nyt jakamattoman huomion niin kuin Helinäkin sairaalassa isänsä kanssa, mutta leikkikaveri puuttuu.

Juuri vuorokautta ennen sairaalaan menoa veimme pinnasängyt pois ja toimme tavalliset sängyt sisälle tytöille. Kyllä heillä oli kivaa mennä sängystä toiseen, mutta sitten kun olisi pitänyt jäädä nukkumaan, niin Elli ei olisi niin mitenkään. Helinä ei ollut sängyistä moksiskaan, vaan alkoi nukkumaan. Elli jouduttiin sitten paijaamaan uneen.
Aamulla Elli löytyi Helinän vierestä nukkumasta. Voi raukkaa.

Uusi blogi

Aion perustaa uuden blogin jossain vaiheessa. Omistan sen isosiskolleni. Ilmoitan siitä halukkaille. Se ei tule olemaan mitenkään salainen/suljettu.

Jos sitten voisin itkeä...

Tytöt 2 v ja 1 kk ja 5 päivää

Huhuu! En ole kadonnut minnekään. On vain niin paljon kaikenlaista muuta.

Nyt vähän juttua, mitä kaikkea olemme tehneet viime aikoina.

- Eilen meillä oli eilen korttitalkoot. Meitä oli viisi naista tekemässä joulukortteja. Askartelutila tuli sotkettua täysin, kaapit ovat sekaisin, ja minä sain vain kaksi korttia täysin valmiiksi, 7 korttia jäi keskeneräisiksi. Täytyy jatkaa jossain vaiheessa. Ensi lauantaina kaksi muuta ihmistä tulee tekemään kortteja.
- Eilen aamulla olin kirpputorilla myymässä lastenvaatteita. Meitä oli 16 pöytää eräällä päiväkodilla. Pöytä oli ilmainen. Ihmisiä oli vähän liikenteessä, koska tapahtumaa ei oltu mainostettu mitenkään. Viime kesänä oli parempi myyntipäivä, silloin pihalla oli paloauto tutustumista varten, ja tapahtumaa oli markkinoitu. No, me monikot järjestimme syksyllä kirppiksen, jossa sain aika paljon myytyä, onneksi. Ei kun keväällä uudestaan. Itse löysin tytöille eilen kuomat, 2 eur/pari. Ihan hyväkuntoiset (sekä kaksi uutta muumimukia 5 eur / kpl! Sekä kaksi villahaalaria).
- Uusimme astiapesukoneen varmaan vuosi sitten. Olen vanhaa yrittänyt laiskasti myydä. Lopulta laitoin naamakirjan paikalliselle kirppissivustolle, ja kyllä se sitten lähti. Ja niin lähti vanha sohvakin hallista. Oli se huvittavaa, kun yrittää myydä tavaroita kauan, ja sitten yhden viikon aikana lähtee sekä sohva että astianpesukone. Yksi nojatuoli lähti ystävän kyytiin... Tavaraa välillä uloskin päin.
Naamakirja on ihan hyvä väylä saada tavaraa myytyä. Tosin minulla on tavaraa liikaakin, joten tämän kuun lopulla on keskustan kirppiksellä 2 viikkoa pöytä. Ehkä jonkun lastenvaatteen laitan sinnekin myyntiin, vaikka eipä nuo nyt oikein myy. No, minulla on säkillinen joulukortteja myydä, 10 korttia / 1 eur. Sillä saan sen kalliin paikkamaksun kuitattua.
- Työpaikan pikkujouluissa olin SQ:n kanssa tämän kuun alussa. Pappa hoiti tytöt sen yön, me menimme hotelliin. Kyllä on kuulemma töissä kiirettä, minua odotetaan sinne kovasti takaisin ensi syksynä. Voisin mennä vaikka heti, mutta kyllä mä ehdin töissä olemaan. On taas uudet kotkotukset odottamassa siellä minua. Aion tehdä vain kuutta tuntia, koska en ehdi kaikkea. Päiväkoti on auki vain klo 07-17. Koska on työmatkaa tunti, niin kyllä tytöt joutuvat täyden päivän olemaan hoidossa. Onneksi pappa asuu lähellä, niin voi jeesata.
- Helinän sydänoperaatio jälleen lykkääntyi, nuhan takia. Olimme Hyksissä yhden päivän kaikenmaailman tarkastuksissa, ja sitten, vaikka on nuha ja sanottiin, että ei leikata, niin piti käydä keuhkoröntgenissä ja verikokeessa. Taisi tyttö saada elinikäisen kammon. Tuntui, että huutaa 15 minuuttia, kun 2 hoitajaa yrittivät löytää suonta. Huoh! Saa nähdä, alkaako huutamaan jo heti, kun Hyksin käytäviä mennään seuraavalla kerralla.

- Lokakuun 6. oli tyttöjen 2-vuotissynttärit. Porukkaa kävi kahtena viikonloppuna. Tytöille puettiin siniset mekot, jotka olivat saaneet syyskuussa pidettäviä häitä varten.

Elli ja Helinä niin nätteinä.

- Kävimme Tukholmassa elo-syyskuussa. Pappa oli jälleen mukana, ja matka meni hyvin. Nyt tytöt eivät saaneet heti kauheaa flunssaa, eli nukkuivat yöt hyvin. Laitoimme sänkyjen päälle peitot, jotta ei vedä yöllä. Mutta se flunssa tuli sitten viiveellä. Eipä sitten Helinän leikkaus sitten onnistunut vaan siirrettiin... (Se leikkaus on nyt kahdesti siirretty).
Laivalla tytöt pääsivät maistelemaan buffaan. Kallis maku, koska kaviaari oli todella herkullista! Kaikenlaista annoimme heidän maistaa, paitsi jälkiruokia.

Elli maistelee sushia.

Helinä tutkii.

Ja meillä oli niin muukaavaaa...

Mitäs me Tukholmassa. Pappa oli tyttöjen kanssa, me kiersimme "myyrät". Kolea oli mielestäni ilma, vähän aurinko taisi paistaa.

-----------

Postikortteilu on jäänyt vähän tauolle. En ole ehtinyt korttirinkiläisille mitään laittamaan. Jos ehtisi ennen joulua :-D Nyt olen vain laittanut joulukortteja pois päin, myynnyt, kun nyt on sen aika. Ei niitä kesällä myydä.

Askartelemaan en ole ehtinyt. Nyt yritän aina jonkun kortin askarrella, jotta jouluksi olisi kortit valmiina.

Rullaluistelua ei enää harrasteta, kun on lunta/jäätä/märkää/lehtiä... mutta tänään menen jumppaan. Kävelyä olen harrastanut vähän enemmän.

Tytöt opettelevat puhumaan. Sanavarastoon kuuluvat jo: äiti, pappa, anna, kukka, suu, tonne, tänne, ei tuonne, ei saa, EI, annanna, kiitti... Ovat alkaneet enemmän leikkimään. Ja uhmaa on tullut. Nyt Helinä meni ilman ruokaa päiväunille, kun ei sose maistunut. Olisi vain halunnut pullaa. Niin, saivat pullaa isänpäivän kunniaksi.

Ja Pappa oli antanut karkkia !!! kun hänen piti saada ne hiljaiseksi vaunuissa. Ei sitten niin missään tapauksessa! Ellihän oli heti kotia päästyä yrittänyt takaisin vaunuihin, jotta olisi saanut lisää, ja Helinä tuli sisälle, ja sanoi "Nam, nam". Ei niitä aleta lahjomaan karkilla. SQ oli vihainen ja pettynyt, koska hän olisi sen ensimmäisen karkkimaistelun halunnut nähdä. Kerrottiin papalle, että antaa huutaa, kärrää vaan kotia ja nukkumaan. Olivat yliväsyneitä, päiväuniaika oli jo mennyt. Sen takia kaikki oli huonosti.

Jouluaattona saavat yhdet suklaapalat, ja nekin kieroilemalla: laitan molemmille yhden suklaapalan lahjapaperiin ja muiden lahjojen joukkoon. Eivät sitten ainakaan vielä tajua, että niitä suklaita on enemmänkin sellaisessa sinisessä pahvilaatikossa. Oikeastaan ne eivät sellaisia tarvitsisi, mutta kuitenkin joku muu sitten antaa sen suklaan ensimmäisenä, ja taas saamme todeta, että emme saaneet nähdä sitä ensireaktiota...

Tässä vielä muutama muisto kesältä:

Ympäri mennään ja yhteen tullaan.

Vesileikit, ne vasta parhaita ovat!

Omien matkasyöttötuolien testausta.

----------

Kirjoitan taas jossain vaiheessa tänne blogiin. Kaipa tätä joku lueskelee.

Syökää puuroa

Ajattelin tulla muutamaksi minuutiksi koneelle, ja kokeilla, miten noi kaksi pärjää puurojensa ääressä. En jaksanut enää katsella sitä tappelua puuronsyömisen kanssa, että pakko siirtyä välillä takavasemmalle. Sotkekoon, jos eivät syö. Heistä on tullut aika ronkeleita, valitettavasti.

Kohta puoliin lähdemme sairaalaan. Helinän leikkaus pitäisi olla huomenna, mutta nyt on ilmennyt nuhaa. Katsoo nyt, jos se leikkaus taas perutaan. Edellisen kerran piti olla syyskuun viimeisinä päivinä, mutta oli flunssassa silloin. Nyt on ollut pitkään terve, mutta Ellillä nenä on vuotanut muutamia päiviä kunnolla, ja nyt taitaa Helinäkin sairaustua. Aj sjutton...

Tänne satoi nyt sitten lumi. Ei toi pysyvää lunta ole, mutta lunta kuitenkin. Sq vaihtoi eilen illalla renkaat, jotta voin turvallisin mielin ajella Hesaan.
Kuistille sitten pimeydenpoistovalot seuraavaksi. Odotin ensilunta, ennen kuin tulee ne valot. Ehkä hän ehtii tänään illalla. Ehkä. Ja jos huomenna ei ole Helinän leikkausta, niin sitten on aikaa laittaa valot sekä ruohonleikkurin talviteloille.
Toivottavasti leikkuri ei lähde tänään itsekseen leikkaamaan lumipeitteistä nurmikkoa. En muista sen aikatauluja. Joo, meillä on sellainen itsestään kulkeva Untamo-ruohonleikkuri, Huutiksesta ostettu rikkinäinen, joka vaati korjattavaa. Ihan kiva. Sq:n ei tartte leikata talon ympärystöä. On ainakin joku osa ollut siistinä koko kesän. Kukkapenkit ovat olleet retuperällä. Niitä sai koko ajan nuohota. Olkoon, ajattelin. En ole puutarhaihminen. Olisikohan konetta, joka hoitaisi koko puutarhan?

Täytyy kaiketi mennä katsomaan, mitä keittiössä sotketaan. Pesen sotkut ja lähdemme sairaalaan. Ellin vien papalle. Nähköön nälkää.

Kirjoittelen myöhemmin lisää.

Kaukaista hoitoa

Kaukohoidot
Tarvittaessa energiaa voidaan lähettää myös kaukohoitona, jolloin asiakas on kotona ja hoitaja lähettää hänelle energiaa mm. erilaisiin vaivoihin tai muuten vaikeaan elämäntilanteeseen.
Hoidon kesto n. 30 min., hinta 20 e
-----------------
Siis tässä katselin yhtä esitettä, ja alkoi naurattamaan... Mä voin antaa kaukohoitoa ihan ilmatteeksi!
------------------

Onko siitä vähän, niinku, aikaa, kun olen tänne viimeksi kirjoitellut? Tässä on tapahtunut vaikka mitä. Ei nyt mitään järisyttävää, tosin.

- Sq:n loma on nyt ohitse. Olimme viikon mökillä Siikajoella. Sieltä käsin kävimme morjestamassa tätiäni, jolloin näin myös muutamia serkkujani.
Autolla ajettiin kohti pohjoista, välimatkalla pysähdyimme Mikkeliin serkkuni luokse kahveelle, sitten yöksi Sq:n sedän luokse, siitä jatkoimme Siilinjärvelle, jossa jälleen kahveella serkkuni luona, sitten Piippolaan toisen serkkuni luona kahveella, kunnes saavuimme Siikajoelle. Tulipahan nähtyä serkkuja.
- Lopun lomaa olimme kotona. Se aika vaan "män" jonnekin.
- Hiekkalaatikko on tulossa, joskus. Lautakasa on ilmestynyt halliin.
- Tytöt voivat hyvin. Molemmat hokevat koko ajan: "äiti, äiti". Sq odottaa, milloin he sanoisivat "isi". Jotain muutakin he osaavat jo sanoa, mm. pappa, täti, jalka, eh... Pieniä sanoja.
- Viime torstaina olivat ensimmäisen kerran srk:n kerhossa. Tunti meni hyvin, sitten Elli alkoi itkemään. Soittivat minulle. Olisi pitänyt jäädä oven taakse kuuntelemaan, vieläkö itkee. Nimittäin, kun menin hakemaan, Elli istui tyytyväisenä ohjaajan sylissä ja katseli kirjaa. Mutta kun minä ilmestyin, niin alkoi itkemään. 10 minuutin kuluttua ei enää itkenyt, vaan leikki. Kun mainitsin kaupassa käymisestä, niin heti alkoivat molemmat parkumaan. Ja kun jatkoi, että "mennäänkö kaikki kauppaan?", alkoivat tytöt vilkuttamaan ohjaajille ja suunnistivat ovelle. Se siitä kerhopäivästä. Ensi keskiviikkona yritetään uudestaan. Eihän se kestä kuin 2 tuntia, keskiviikkoisin ja torstaisin. Ehdin käydä rullaluistelemassa sen tunnin aikana. Kun pitäisi laihduttaa...
- Joo, kävin vaa'alla ja hermostuin. On tullut kiloja varkain. Sitä se kotona oleminen tekee. Suklaa ja pullat maistuvat, eikä saa persettä sohvalta ylös! Saamaton laiskamato olen ollut. Nyt sitten vuosi aikaa päästä niihin mittoihin, mitä olin imettämisen aikoihin. Nämä kilot tulivat imettämisen jälkeen!
- Olimme jälleen neljän päivän leirillä Piikkiössä. Tällä kertaa en ollut yksin, vaan Ellin kummi oli mukana. Ja meillä oli niin mukavaa! Vaikka huoneessa oli kuuma, ilmastointia ei ollut ja minulla neljän päivän päänsärky, kuumuudesta johtuen. Mutta nyt kun oli kummi mukana, pääsimme yhdessä uimaan.
- Leirin jälkeen vietimme päivän Turussa. Näytin taloa, jossa asuin 3 vuotta nuoruudessani, kävelimme Kupittaan puistosta keskustaan, kävimme ihmettelemässä Sipulisaunaa... ja eräällä kirppiksellä (2 ehdimme käydä) törmäsin vanhaan työkaveriin. Aivan tosi iso sattuma.
- Ja kävimme Colorscapessa. Se oli aivan mahtava! Heti, kun se tulee Hesaan, menen uudestaan!!! Tytöt tykkäsivät, me kaikki tykkäsimme. Kuumahan siellä oli, +40 astetta, ja lopulta meidän piti pyytää jotakuta niistä oppaista viemään meidän ulos. Se oli sellainen labyrintti, että sinne eksyi. Suosittelen! Kuvia en jaksa nyt ladata tänne, lataan joskus myöhemmin.
- Postikortit ovat olleet työhuoneen lattialla. En ole kerennyt tehdä niille mitään. Piti laittaa keräilijöille pinoja menemään ennen postimaksujen nousua, mutta enpä ehtinyt. Keräily on nyt vähän jäänyt vähemmälle.
- Pakkaset ovat täynnä marjoja. Tänä vuonna pidin osan punaisista marjoista. En antanut kaikkia kavereilleni. Kirsikkapuun sadosta tein mehua kummin opastuksella. Hyvää tuli. Mustikoita ja mansikoita on ostettu. Ei mahdu pakkaseen enää mitään.
- Eilen pidin pihakirppiksen. Oli kyllä toooosi hiljaista: kaksi ostajaa. Toiselle myimme atk-sälää ja pienet rullaluistimeni, toinen oli täti, joka osti hiukan lastenvaatetta.
- Tuli ostettua uudet luistimet (ja jumppakengät), koska vanhat olivat käyneet pieniksi! Oli yhtä tuskaa rullaluistella tai käydä jumpassa. Jalkani on kasvanut raskauden myötä. Outoa. Tänään viimeksi kävin 14 kilsan luistelulla. Lähellä on tienpätkä, joka on juuri päällystetty. Siinä on hyvä rullailla, kunnes se talvella pilataan auraamalla liian syvään.
- Tytöt pääsivät uimaan mereen, jokeen ja järveen mökkireissun aikana. Siikajoki, Lamujärvi ja Oulun kohdalla mereen. Tulimme pohjoisesta junalla etelään. Tytöt pääsivät yöjunaan. Ei siinä hyvin nukuttu, mutta joten kuten, koska minullakaan ei ole mitään käsitystä vuoden pahimmasta ukkosyöstä. Eihän nuo tytöt ui, kunhan vaan läträävät vedellä. Mutta se läträäminen on ihan parasta. Viimeksi viime keskiviikkona pääsivät jälleen läträämään lähteeseen. Vesi oli kylmentynyt huomattavasti, joten taisi olla viimeinen kerta tänä kesänä, kun pääsevät luonnonveteen "uimaan".

Että sellaista. En ole minnekään kadonnut. On vain ollut muita juttuja.
Nyt menen syömään jotain mysliä, jotta saan yöllä nukutuksi. Nälkä on pitänyt minua valveilla...

Annetaan Oulu-postikortteja

Tällaisia käyttämättömiä Oulu-postikortteja minulla on varmaan 100. Annan pois postikulujen hinnalla. Haluat sitten yhden, 50 grammaa, 100 grammaa, kaikki? Ilmoita minulle majoilvu at gmail.com

Edit 5.8. 
10 postikorttia mahtuu 0,70 cnt postikuluilla 2-luokassa, 20 korttia 0,90 cnt postikuluilla.

Hyvää juhannusta

Istun kiven päällä metsässä. Aurinko paistaa. Olen Suomen suurimman lähteen äärellä. Odotan ihmisiä, jotta pääsisin uimaan ja saunomaan, sillä takana on 20 kilsan pyörälenkki.
Jos olisn tajunnut pakata pyyhkeen ja uikkarit mukaan, olisin jo saunassa. Sq:n ja tyttöjen pitäisi kohta tulla.

On juhannus. Ihmisiä on paljon täällä srk:n leirintäalueella. Tänne mekin tulimme, mökittömiä kun olemme. Täällä ei tarvitse ihmetellä, missä kaikki ovat. Kotona oli niin hiljaista, kun naapuritkin ovat kadonneet jonnekin. Onkohan varkailla kiirettä?
Juhla on jo alkanut, kokko sytytetään klo 20. Mä toivon pääseväni uimaan ja saunaan. Ehkä kanttiinista voin ottaa jonkun herkkupalan.

Eilen Elli toisteli "äiti" ja osoitteli minua. Se on se eka sana siinä.
Pottailu aloitettiin parin kuukauden tauon jälkeen. Tyypit ei varmaan mitään muuta tekiskään, kuin istuisivat potalla :D
Katotaan, saanko mä tän reaaliajassa nettiin, kun toi yksi ohjelma ei nyt toimi.
Terveisiä vaan täältä metsästä!

Sirkkeli soi

Hahhaa. Isäukkoni lainasi tänään sirkkeliä. Olin ostanut Iikeasta kaksi levyä, jotka toivoin, että joku ne sahaisi halki-poikki-pinoon. Olin hankkinut hae-pois-periaatteella Iikean Expeddit-hyllyn (lokeroita 5x5), ja appi ajatteli, että siihen olisi hyvä saada vähän matalampia välejä, ja sitten laatikot, joissa voisi olla ne meitin työkalut, kun ne on nyt siellä sun täällä. Ja niitä vasaroita, ruuvimeisseleitä yms. saa etsiä kissojen ja koirien kanssa.
Noh, isäukkoni, joka juuri täytti 84, toi sirkkelin. Ja odotin, että hän leikkaisi ne. Olinhan jo lyijykynällä merkinnyt, mistä leikataan/sahataan. Ja sitten löysinkin itseni sirkkeli kädessä. Hän piti levyä paikallaan ja minä sahasin. Ja kuulkaas! Ne leikkaukset meni ihan suoraa! Se oli HAUSKAA! Ehkä musta "isona" tulee remonttireiska :DDD Ja ne mun leikkaamat hyllyt ovat oikean kokoiset. Nyt sitten vaan hyllykannattimet, ruuvit tai naulat naputan, ja hyllyt paikoilleen. Sitten jostain 8 kpl laatikoita.

Ajattelin, että kun mie siihen sirkkeliin tartun, ja kun se käyntiin lähtee, hyppään jo pelkästä melusta kattoon. Se meni ihan hyvin! Sirkkeli soi...
Sq oli sillä aikaa tyttöjen kanssa hakemassa pizzaa...

Tänään sain kaverilta verikurjenpolvia... joku perenna se oli, nimi oli jotain tonne-päin. Mulla on kauhea aukko kukkapenkissä, kun revin rikkaruohot pois. Piti jotain saada. Riitta kertoi, että hänellä on levinnyt tuo "polvi", joten sen kun haen. Ensin hain 5 pussia multaa kaupasta. Ja sitten istutin ne kasvit. Perenna on hyvä juttu. Se ei ole moksiskaan, vaikka talvella olisi 5 metriä lunta päällä...
Meidän piha on ihan karsee. Nurmikko on karannut kukkapenkkeihin, kun edellinen omistaja ei ole jaksanut/viitsinyt/tajunnut rajata nurmikkoa. Argh!!! On se kiva, kun nyt sellaisia pitkiä ruohonkorsia kasvaa havujen seasta yms. yms. garseeta. Mä tänään vähän kitkin ja sanoin SQ:lle, että "ei ku nurmikoksi vaan kaikki tyynni, mä en jaksa enää kitkeä!" Pyäh....

Tänään sain aika paljon kyllä aikaiseksi. Eilen ompelin niitä tuolin selkämyksiä. Niille en tänään ehtinytkään mitään tehdä. Käytiin se multa ostamassa, ja ruokakaupassa. Sit nuo kasvit laitoin, ja sirkkelöin :-D ja sit käytiin "lenkillä". Mä laitoin rullaluistimet jalkaan, SQ pakkasi tytöt pyörän peräkärryyn. Sanoin, että mennään puoli tuntia, sitten käännytään takas. Sauna oli päällä.
Hän sanoi, että kyllä on raskasta polkea... Kääntöpaikassa sanoin, että kärryn pyörä on aika tyhjä. Siis se teki polkemisesta tosi raskasta. Mä rullaluistelin. Oli nyt toka kerta tänä kesänä. Ja mun jalka on kasvanut!!! Mun on pakko hankkia uudet rullaluistimet. Onko raskaus isontanut mun jalkaa??? Oli kyllä tuskaa rullailla, kun jalat tuntuu olevan ihan länässä koko ajan!
Käytiin saunassa koko perhe. Tytötkin nyt pelkäsivät saunaa vähemmän. Välillä ne ovat ihan gitsoilleet tuon saunan kanssa.

... (juon galvadosia, anteeksi mun kieli)

Nyt tyypit nukkuu, menivät jo saunan, puuron jälkeen goisaamaan. Mä oon lukenut tätä mun blogia viimeiset puoli tuntia. Luin tuon 2010 kevät-syksy-välin. Eli tuon raskauden ajan. Silloin mä kirjoitin tänne paljon enemmän, nyt paljon, paljon vähemmän. On niin paljon vähemmän aikaa nykyään. Noi tyypit tarttee mua, ei ne osaa olla itsekseen. Ja sit ku mul on vapaata, mä duunaan jotain. Kyl ny on nii stadin slangii, että!

Toivottavasti joku ostaa mun japanin- ja englanninkielisiä lastenkirjoja huutiksesta.

Nyt mä katson ton pinon, minkä mun iskä toi. Siinä on jotain postimerkkejä ja lehtiä... Sq katsoo formuloita kovalevyltä. Uutisiakaan ei voi katsoa ennen kuin hän on katsonut formulat. Ku uutisis kuiteskii sanotaan, miten formulois män.

Japani on "out"

Nyt jälleen pläjäys meitin tytöntylleröitä:

Jossain päin maailmaa olimme huoltoasemalla... Ai niin, Hämylinnassa. Kävimme syömässä ABC:llä, ja siellä oli tällainen automobiili leikkinurkkauksessa. Molemmilla on niin hauskaa.
Olimme hakemassa Tampereen kupeesta ruohonleikkuria... Untamo adoptoitiin jostain... Toijalako se oli? Sellainen tarrasilmät omaava itsestään menevä ruohonleikkuri.

Omassa huoneessa on kiva istua oikean kokoisilla tuoleilla. Samaa sarjaa oleva keinukin on olemassa, mutta se on vielä autotallissa. Ehkäpä kohta uskallan tuoda sen sisälle.

Kuka syöttää ketäkin.

Tällaisia jugurtteja saimme paljon. 20 tai jotain. Opin kyllä... no, tytöt oppivat syömään, ja minä opin, että tällaisista terveysvaikutteisista tuotteista tytöt saavat ripulin! Ja sen seurauksella Helinä sai jälleen kerran viikon mittaisen lääkevoidekuurin peffaansa. Hyväähän se oli, ja olisi varmasti mennyt lisääkin.

Puistossa olemme käyneet keinumassa. Ns. vauvakeinuja oli vain yksi. Elli sai tyytyä äidin sylissä oloon.

Helinä ja ämpäri.

Elli keinuu onnellisena.

Valmiina päiväunille. Ja harvinaista: molemmilla lähes identtinen vaatetus!

------------

Minä en ole nyt saanut mitään oikein fiksua aikaiseksi. Tai no huutis on pitänyt kiireisenä, kun olen nyt viimeksi listannut japanin- ja englanninkieliset lastenkirjat myyntiin. Siinä meni viikonpäivät. Ja sitä kun ei voi tehdä 100%:sti vaan aina silloin tällöin, iltaisin, tyttöjen päiväunien aikaan.

Japani on nyt out. Ei yksinkertaisesti ole aikaa, innostusta, aivotoimintaa japanin opiskeluun.

Kolme tuolia on vielä päällystämättä. Tänään sain ommeltua onneksi selkäosan kankaat. Huomenna tyttöjen päiväunien jälkeen olen autotallissa, ja toivottavasti saan yhden tuolin valmiiksi.

Kaatopaikkakeikka pitäisi tehdä. Autotallista on tullut kaatis. Siellä on nyt muidenkin kaatistavaraa: yksi pesukone, kasa mankkoja... Se ku on tota tilaa nyt. Ehkä ensi viikolla pääsen viemään noita romuja Sq:n kanssa kaatopaikalle. 

Kun nämä tuolit saan valmiiksi ja vietyä Outi-kummille, niin otan seuraavaksi käsittelyyn Ellin tulevan sängyn. Saimme kaksi sänkyä. Ja toinen on niin tarroissa ja huonossa maalissa, että aion hiota sen ja maalata vaaleanpunaiseksi. Helinän sänky on jo prinsessanmallinen, valkoinen sellainen. Ellin on ihan perus-jatkettava.

Ja sitten kun se on tehty... hm. Sq:n alkulomasta pitäisi varmaan sitä hiekkalaatikkoa alkaa väsäämään. Hiekka maksaa 10€/peräkärrykuorma. Olisi tosi kiva, jos jostain saisi lainaksi ison peräkärryn. Laskeskeltiin, että samaa joutuu maksamaan, jos itse hakee monta kertaa taikka iso auto tuo. Ensin pitäisi monttu täyttää hiekalla, sitten rakentaa laatikko, sitten se täyttää leikkihiekalla. Katsotaan nyt, tapahtuuko jotain joskus.

Piha repsottaa, paitsi nurmikko, jota Untamo leikkaa. Voikukkaa pukkaa. Yritän aina silloin tällöin repiä jonkun roskan pois kukkapenkistä. Lähes kaikki viime kesänä maahan laittamat kasvit ovat kuolleet. En todellakaan ole mikään viherpeukalo! Onneksi Norjanangervot ja männyt eivät kuolleet.

Tänään piti mennä m o n i k k o y h d i s t y k s e n mukana Korkeasaareen, mutta sekä eilen että tänään vatsani on soinut ja pitänyt minut kiireisenä. Sq toi lääkettä ja se auttoi vatsaani. Ja muutenkin ehkä odotan vuoden vielä, ennen kuin jaksan mennä näiden taaperoiden kanssa mihinkään Korkeasaareen. Ja vieläpä huonoa ilmaa lupasivat, joten... olimme kotona ja teimme rästiin jääneitä asioita.

Postikortit ovat olleet nyt jäähyllä hetken. Nyt kun kesällä huutis vetää huonosti, ehkä istahdan jälleen korttien äärelle ja plärään niitä korttirinkiläisille.

Aion huutikseen laittaa yhden laatikollisen postikortteja: käyttämättömiä kaikki tyyni. Mutta vasta syksymmällä. Jonkinlaisia pinoja. En jaksa yksittäin alkaa myymään.

Viisi tuolia

Minä innostuin ostamaan naamakirjan paikallisen kaupungin kirppikseltä viisi tuolia yhteensä 10 eurolla! Ystävällä, Ellin kummilla, oli huonot tuolit, huonosti päällystetyt, liimauksistaan irtoavat tuolit, ja ajattelin, nähtyäni ensin yhden tuolin pettävän istujan alla, että ostan, jos jostain löydän, edulliset tuolit kummille. (Johan oli pitkä lause, varmasti vastoin suomen kielen kielioppia).

Ensin yritin pestä tuolien päällisiä, mutta lopulta alkoi kytemään ajatus, että päällystäisin ne uudella kankaalla, vaikka ei ollut mitään kokemusta tuolien päällystämisestä.
Kirppikseltä löysin kahdet vahvat verhot 8 eurolla, ja ei kun hommiin.

Tajusin, että täytyy lainata ompelukone, koska selkäosa täytyy ommella (ensin yritin niittailla). Sain lainaksi ensin yhden koneen, joka teki suoraa taaksepäin, lopulta katkesi neula. Toinen kone, jonka sain lainaksi, toimi kuin enkeli, ja sain heti ensi yrittämällä tuolinselän oikean näköiseksi.
Ja en ole ommellut sitten... 1993 (jolloin Jenkeissä ompelin itselleni pussilakanan, kun niitä ei siellä tunnettu).

Appi, joka on käynyt jotain verhoojakoulua joskus, näytti hiukan, miten homma sujuu istuinosan kohdalla. Miten kangas täytyy pingottaa kireäksi, että ei ala kupruilemaan ja löystymään, ja kuinka kulmat tehdään.

Ensimmäinen tuoli oli harjoituskappale, mutta sen tiedän vain minä, koska "maallikko" (itsekin maallikko) ei sitä huomaa. Toista tuolia tehdessäni tiesin jo, mitä teen toisin.

Tässä nyt vasemmalla ennen, oikealla nyt. Liimaukset vahvistettu nauloilla (oli jo entinen omistaja vahvistanut, joten eivät ole huteria). Vasen kangas oli aika likainen, ja pesemällä en kunnollista saanut.
Jos kankaan valitsisin nyt, ottaisin sellaisen sekakuvioisen. Raidat nimittäin täytyy saada menemään suoraan. :-D

Nyt on kaksi tuolia viety oikealle omistajalle (enempää ei olisi lasten lisäksi autoon mahtunutkaan). Kolme täytyy vielä päällystää.

Minun uusi "aluevaltaus"... tuolien päällystäminen. Ihan kivaa puuhaa!